Pyöräilykartta, julkinen taide
Pyöräilykartta, julkinen taide
Embedded Files
Lataa taidepyörilykartat "Muraalit" ja "Julkinen taide", pdf-tiedosto, joka sisältää molemmat kartat ja kohdelistauksen
Lähtö: Takon muuri (2018)
Lähtö: Takon muuri (2018)
Muutaman vuoden välein maalattu 54 m leveä seinämaalaus Takon tehtaan betonimuurissa. 2018 muurin maalasi Sebastian Schultz yhdessä paikallisten graffitimaalaajien kanssa. 2014 muurin maalasi muutama paikallinen graffitimaalari yhdessä. Muurissa ollut myös aiemmin luvallisia maalauksia. Viimeisin lisäys on Pate Mustajärven kuvan maalaaminen 2023
reittivinkki: Satamakatua jatkamalla pääset seuraavan kohteen tuntumaan
Kohde 2: Atlas-tyttö
Kohde 2: Atlas-tyttö
Essi Renvall, 1954
(Marianpuisto)
Teos kuvaa naisvaltaista tekstiiliteollisuutta. Atlas-tyttö on tehdastyöntekijä, joka toimitusjohtaja Waldemar Jensenin mukaan ”symbolisoi niitä, jotka ovat osallistuneet kehittävään uurastukseen muodossa tai toisessa”.
Reittivinkki: Jatka Marianpuistosta pohjoiseen ja käänny vasemmalle F.E Sillanpäänkadun seudulliselle pyöräilyn pääreitille
Kohde 3: Tuulensilmät
Kohde 3: Tuulensilmät
Tuulensilmät, Jaakko Himanen, 2021
(Pyynikintorin raitiopysäkki)
Tamperelaisen taiteilija Jaakko Himasen suunnittelema teos rakentuu värikkäistä seinämistä, joiden pintaan on asennettu erimuotoisia autoista kierrätettyjä ikkunalaseja ja led-valonauhoja.
Teoksen värimaailma on ainutlaatuinen ja se puhuttelee katsojaa ekologisella näkökulmallaan. Teoksessa käytetyt autojen tuulilasit ovat tehneet matkaa monta tuhatta kilometriä ennen kuin ovat päässeet kunniapaikalle.
Tuulensilmät – Tampereen Ratikka
Reittivinkki: Tampereen taidemuseo näkyy jo
Kohde 3: Tuulensilmät (Pyynikintorin raitiopysäkki)
Kohde 3: Tuulensilmät (Pyynikintorin raitiopysäkki)
Tuulensilmät, Jaakko Himanen, 2021
(Pyynikintorin raitiopysäkki)
Tamperelaisen taiteilija Jaakko Himasen suunnittelema teos rakentuu värikkäistä seinämistä, joiden pintaan on asennettu erimuotoisia autoista kierrätettyjä ikkunalaseja ja led-valonauhoja.
Teoksen värimaailma on ainutlaatuinen ja se puhuttelee katsojaa ekologisella näkökulmallaan. Teoksessa käytetyt autojen tuulilasit ovat tehneet matkaa monta tuhatta kilometriä ennen kuin ovat päässeet kunniapaikalle.
Tuulensilmät – Tampereen Ratikka
Reittivinkki: Tampereen taidemuseo näkyy jo
Kohde 4: Korpikuuset
Kohde 4: Korpikuuset
Korpikuuset, Mauno Juvonen, 1974
(Tampereen taidemuseon edusta)
Tampereen taidemuseon edustalla oleva veistos kuvaa abstrahoituja kuusia. Tampereen Taiteilijaseura ry:n aloitteesta kaupunki pystytti muistomerkin kuvataiteilija ja professori Gabriel Engbergille (1872–1953).
Korpikuuset, Gabriel Engbergin muistomerkki | Tampereen taidemuseo | tampereentaidemuseo
Reittivinkki: Jatka puutarhakatua ja käy koukkaamassa vähän matkaa Hämeenpuistoa etelään
Kohde 5: Vapauden patsas
Kohde 5: Vapauden patsas
Vapaudenpatsas, Viktor Jansson, 1921
(Hämeenpuisto)
Kaupunginvaltuusto julisti kilpailun sankarihautapatsaasta joulukuussa 1918. Kyseessä oli viimeinen valtuusto, jonka jäsenet oli valittu varallisuuden perusteella. Seuraavan vuoden alussa uusi kunnallislaki, joka perustui yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen, nosti vasemmiston kaupunginvaltuuston enemmistöksi. Vasemmisto yritti keskeyttää patsashankkeen ja asia vietiin kahdesti Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen asti. Vasemmistovaltuutetut pitivät muistomerkkiä sorron ja laittomuuden symbolina. Oikeisto puolestaan näki veistoksen muistomerkkinä isänmaan vapauttamisesta venäläisten ikeestä. Lopulta teos sai jäädä paikalleen Korkeimman Hallinto-oikeuden siunauksella vuonna 1923.
Vapaudenpatsas | Tampereen taidemuseo | tampereentaidemuseo
Reittivinkki: seuraava kohde siintääkin jo Hämeenpuiston toisessa päässä
Kohde 6: Näsinkallion suihkulähde
Kohde 6: Näsinkallion suihkulähde
Emil Wekström, 1913
(Hämeenpuisto)
Näsikallion suihkukaivo on suurikokoinen graniittisommitelma, jonka kruunaavat kolme erillistä pronssiveistosta. Ylinnä Kalevalan kahdeksannesta runosta tuttu Pohjanneito istuu sateenkaarella ja kehrää värttinällä kultalankaa. Alempana ovat vanhempia ja lapsia kuvaavat allegoriset veistossommitelmat.
Taiteilija kuvasi teostaan sanomalehdessä vuonna 1913 seuraavasti: ”Onhan Tampere teollisuuskaupunki ja sen muistomerkkiin siis eritoten sopivat tällaiset ryhmät, joista toinen kuvaa tehdasteollisuutta, toinen kotiteollisuutta. Toisessa ryhmässä poika näyttää isälleen, kuinka ratas pyörii pelkän veden voimalla ja isä, joka koko ikänsä, on saanut ratasta käsin vääntää, laskee hämmästyneenä kampinsa kädestään. Toinen ryhmä taasen kuvaa äitiä ja tytärtä. Äiti neuloo ryijyä ja tytär kutoo sukkaa.”
Näsikallion suihkukaivo | Tampereen taidemuseo | tampereentaidemuseo
Emil Wekström, 1913
Reittivinkki: Näsijärvenkatua Tallipihan ohi. Olisiko kahvitauon aika?
Kohde 7: Kotkankallion muistomerkki
Kohde 7: Kotkankallion muistomerkki
Kotkankallion muistomerkki, tuntematon, 1830
(tammerkosken ranta)
Todennäköisesti kyseessä on Tampereen vanhin veistos. Kuitenkaan sen kutsuminen ensimmäiseksi julkiseksi veistokseksi ei ole mutkatonta, sillä Finlaysonin tehdasalueeseen kuuluva Wilhelm von Nottbeckin puisto avautui yleisölle vasta 1980-luvulla.
Teos pystytettiin Venäjän keisari Aleksanteri I:n käynnin kunniaksi. Aleksanteri I hyväksyi Finlaysonin tehtaan rakennuksen.
Kotkankallion muistomerkki | Tampereen taidemuseo | tampereentaidemuseo
Kotkankallion muistomerkki – Wikipedia
Reittivinkki: Palatsinsilta vie kohti seuraavaa kohdetta
Kohde 8: Valon kehrä
Kohde 8: Valon kehrä
“Valon kehrä”, Hans-Christian Berg, 2010
(Pellavantori)
Taiteilija otti suunnittelun lähtökohdaksi voiman ja energian, molemmat elementtejä, jotka yhdistyvät mielikuviin sekä koskesta että sen ympärillä olevasta teollisuudesta. Taustalla vaikutti myös Tampellan alueen historia teollisuuskaupunginosana. Näistä lähtökohdista syntyi idea alumiiniveistoksesta, joka saa muotonsa kaksiulotteisen valo- ja äänikäyrän siirtämisestä 3D-ulottuvuuteen.
Valon kehrä | Tampereen taidemuseo | tampereentaidemuseo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valon_kehr%C3%A4
Reittivinkki: seuraavaa joudut ehkä vähän etsiä
Kohde 9: Merenneito
Kohde 9: Merenneito
Merenneito, Milja Aarnio, 1965
(Oikeustalon edusta)
Tamrockin edeltäjä Tampella tilasi veistoksen suoraan taiteilijalta. Teos on sijoitettu vesialtaaseen. Etualalla on suurikokoinen kala, jonka suusta vesi suihkuaa sekä kalan takana merenneito kädet vatsansa päällä. Vesialtaan pohja on ruutukuvioitu. Suihkukaivoveistoksen vieressä saman vesialtaan äärellä ovat Tampellan edeltäjän Tammerfors Linne- och Jern Manufaktur Aktiebolagin perustajien Adolf Törngrenin ja Gustaf August Wasastjernan rintakuvat.
https://matkasuomi.fi/nae-ja-koe/merenneito
reittivinkki: seuraava näkyy jo kauas
Kohde 10: Valo joka ei sammu
Kohde 10: Valo joka ei sammu
Valo joka ei sammu, Akseli Leinonen, 2025
(Satakunnankadun liikenneympyrä)
Teos aukeaa erilaisena riippuen sen katselusuunnasta. Satakunnankadulta tarkasteltuna taideteos koostuu kahdesta teräspilarista, joiden väliin jää porttimainen aukko. Muista suunnista lähestyessä teos hahmottuu koskena tai naisen siluettina, korostaen luonnon ja asukkaiden merkitystä Tampereen kehityksessä. Tampereen Teknillinen Seura, joka täytti 130 vuotta vuonna 2023, on osallistunut teoksen rahoitukseen.
Akseli Leinosen teos Valo joka ei sammu Tampereen keskustaan | Julkinen taide
reittivinkki: Jatka kohti Rongankatua, pyörätie kulkee Satakunnankadun ali
Kohde 11: Matto ja pallo
Kohde 11: Matto ja pallo
Matto ja pallo, Antero Koskinen, 2006 (Tammerinpuisto)
Matto ja pallo ei ole tiettyyn paikkaan suunniteltu tilausteos vaan vapaa taideteos, joka kuvaa nimensä mukaisesti karheapintaista räsymattoa ja sen päällä olevaa palloa. Maton materiaalina on Ylämaan spektroliitti ja pallo on muotoiltu graniitista.
Matto ja pallo | Tampere Art Museum | tampereentaidemuseo
Reittivinkki: laadukasta pyörätietä eteenpäin
Kohde 12: Elämän virta
Kohde 12: Elämän virta
Elämän Virta / Olavi Virran muistomerkki, Aimo Taleva, 1984
(Posteljooninpuisto)
Elämän virta on todennäköisesti ensimmäinen viihdemusiikin edustajalle pystytetty muistomerkki Suomessa. Muistomerkki pystytettiin Tampereelle, koska Olavi Virta vietti elämänsä viimeiset vuodet Tampereella.
Elämän virta, Olavi Virran muistomerkki | Tampere Art Museum | tampereentaidemuseo
Reittivinkki: palaa omia jälkiäsi Rongankadun alikulkuun
Kohde 13: Talvisodan muistomerkki
Kohde 13: Talvisodan muistomerkki
Talvisodan muistomerkki, Kauko Salmi, 1989
(Emil Aaltosen puisto)
Tämä talvisodan hengelle omistettu muistomerkki rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja rotaryjen lahjoituksella. Se paljastettiin talvisodan syttymisen 50-vuotispäivänä 30.11.1989. Teoksen sijaintipaikalta lähti aikoinaan suurin joukko tamperelaisia miehiä talvisotaan.
Tampereella syntynyt Kauko Salmi (1928–2005) opiskeli Tampereen Taiteilijaseuran piirustuskoulussa vuosina 1948–51 sekä ulkomailla Académie de la Grande Chaumièressä, Pariisissa vuonna 1951. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä Tampereella näyttelyssä vuonna 1948.
Talvisodan muistomerkki | Tampereen taidemuseo | tampereentaidemuseo
Reittivinkki: kieppaa Tammelan stadionin viertä
Kohde 14: Muumipeikko
Kohde 14: Muumipeikko
Muumipeikko, Tuulikki Pietilä, 2004
(Sorsapuisto, Tampere-talon edusta)
Tuulikki Pietilän tekemän Muumipeikko-patsaan valoi pronssiin kuvanveistäjä Matti Kalkamo vuonna 2004. Tove Janssonin ensimmäinen muumikirja Muumit ja suuri tuhotulva julkaistiin vuonna 1945, ja niin vuonna 2005 juhlittiin Muumipeikon 60-vuotisjuhlaa. Muumipeikko-patsas paljastettiin 25.8.2005 Hämeenpuiston varrella, silloin pääkirjasto Metson alakerrassa sijainneen Muumilaakson sisäänkäynnin läheisyydessä.
Teos joutui ilkivallan kohteeksi vuonna 2008, joten kuvanveistäjä Matti Kalkamo valoi veistoksen uudelleen.
Kesällä 2017 Tampere-talossa avautui uusi Muumimuseo, minkä myötä Muumipeikko-patsas siirrettiin Sorsapuistoon Tampere-talon edustalle. Uudessa paikassaan Muumipeikko seisoo Vuoreksesta peräisin olevan luonnonkiven päällä.
Muumipeikko | Tampereen taidemuseo | tampereentaidemuseo
Reittivinkki: seuraava kohde melkein näkyy jo
Kohde 5: Kasvu
Kohde 5: Kasvu
Kasvu / Väinö Voionmaan muistomerkki, Kauko Räike, 1965
(Yliopiston edusta)
Kauko Räike oli suomalainen kuvanveistäjä ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan perustajana ja sen rehtorina. Hän on tullut tunnetuksi julkisista veistoksista. Kasvu teos on tehty Väinö Voionmaan muistomerkiksi, joka oli professori, kansanedustaja, ulkoministeri, senaaattori ja kansleri ja jota pidetään itsenäisyyden alkuajan merkittävimpinä poliittisina vaikuttajina.
Reittivinkki: jatka Areenan ohti kohti seuraavaa urheilupyhättöä
Kohde 16: Vesieste
Kohde 16: Vesieste
Vesieste, Pentti Papinaho, 1966
(Ratinan Stadion)
Veistos esittää kahta tyyliteltyä 3000 metrin estejuoksijaa ylittämässä vesiestettä. Patsas paljastettiin elokuussa 1966. Tuossa yhteydessä kuultiin kritiikkiä, jonka mukaan juoksijat ylittävät estettä väärällä, ns. aitajuoksutyylillä.
Page updated
Report abuse